ZUCCHINI TAGLIATELLE

Mitä mahtavinta vappuhulinoiden edeltävää kutkuttavaa keskiviikkoa! Söin tänään niin hyvää zucchini tagliatellea lounaaksi, että aivan pakko tulla jakamaan oma versioni myös sun kanssa. Parasta ateriassa oli kaikki: osasin tehdä sen itse, se valmistui noin vartissa, raaka-aineet eivät maksaneet juuri mitään ja se oli aivan älyttömän hyvää -ja vielä aika terveellistäkin! Win, win, win, win, win!

Onhan tätä hehkutettu jo useampi vuosi, mutta vihannesosastolla pyöriminen on yleensä niin rutinoitunutta, että kaikki jännät reseptit tuppaa unohtumaan valinnan hetkellä. Tänään sitten vihdoin muistin tämän oikeaan aikaan ja nappasin kesäkurpitsan ostoskoriini. Tulee kesäkurpitsaa toki muutenkin syötyä ja varsinkin kesällä grillailtua, mutta enpä ole ennen sitä suuhuni pistänyt näin jännässä muodossa. Omaan versiooni tuli myös katkarapuja, punasipulia, avokadoa ja parmesaanilastuja. 

Näin se syntyy:

 Höylää kuorimaveitsellä tai juustohöylällä kesäkurpitsasta pitkiä suortuvia.

Kuullota punasipulia (ja valkosipulia) öljyssä pannulla ja lisää suortuvat mukaan.

Mausta ruususuolalla, mustapippurilla ja lorauksella tuoretta sitruunanmehua.

Lisää haluamasi (kypsennetty) proteiini, kuten jauheliha tai kana. Omaani tuli katkarapua.

Ripottele päälle parmesaani ja kuutioitu avokado.

Viimeistele nokareella turkkilaista jugurttia tai kermaviiliä. 

NAUTI<3

Vallan mainio herkkuateria! Aivan totaalisen ehdottomasti suosittelen kokeilemaan! Tai ainakin maistamaan juuri tätä versiota, mikäli muunlaiset zucchinipastat jo tympivät.

Kerrohan sitten, miten kävi! :)

Suski

ONE YEAR

Eilen tuli kuluneeksi tasan vuosi siitä, kun kirjoitin ensimmäisen postaukseni tähän virtuaaliseen muistivihkooni. Intouduinkin selaamaan blogia läpi ja muistelemaan vuoden aikana tapahtuneita asioita. Onpa aika hurahtanutkin nopeasti!

Aloin kirjoittamaan blogia yksinkertaisesti siksi, että pidän kirjoittamisesta. Tässä yhteydessä kieli nyt ei aina ole ihan oppikirjojen mukaista, mutta eräänlaista itseilmaisua tämäkin. Viime kesänä kiinnostuimme myös valokuvaamisesta ja siitä kehkeytyikin mukava harrastus blogia täydentämään. Tai no, mulla saattoi vähän loppua kärsivällisyys kaiken maailman aukkojen ja suljinnopeuksien opettelussa, mutta onneks H sai hommasta kerralla kopin. H onkin arvokas taustahäärä blogin kuvien napsijana. <3

Itse en hirveästi lue blogeja, mutta olen huomannut, että yleensä kiinnostavimpia blogeja ovat ne, joissa kirjoittajalla on pokkaa kertoa avoimesti touhuistaan. Siispä päätinkin heti aluksi, että yritän ottaa samanlaisen asenteen omaankin kirjoitteluun. Varsinkin dieetit ja treeniprojektit on hyvä huutaa täällä ääneen, jospa julkinen paine avittaisi onnistumisessa (useinmiten ei). 

Tässäpä vielä kasa kuvia vuoden varrelta, ole niin hyvä!

 

Ja kiitos niille molemmille, jotka ovat oikeasti kommentoineet kirjoituksiani! Rohkaisisin nyt teitä salaninjavierailijoitakin kertomaan ajatuksianne, niin ei mene ihan yksinpuheluksi. ;)

Aurinkoista torstaita <3

Suski

BRIDE(NOT TO BE)ZILLA

Yellow! Meitsi on suhannut viime viikot koulussa ja töissä, sekä yrittänyt taistella (vaihtelevalla menestyksellä) alati kasvavaa häästressipaniikkia vastaan, joka ei kohdistukaan enää vain hääasioihin, vaan on mukavasti levinnyt osaksi arkea. 

On ollut ihan mielenkiintoista seurata, että minkälainen morsian musta kuoriutuu kaiken hössötyksen keskellä. Näemmä melko kohtalokas sekoitus uhmaa, yliherkkyyttä ja teräväkielisyyttä. Pahaahan en tarkoita kellekään, mutta tulepas liian lähelle jumpassa käsiliikkeinesi, niin täältä pesee! Noh, joogaa, ulkoilua ja meditointia lisää, niin eiköhän se siitä. Ja ehkä pitää omaksua yhden morsiusneitoni asenne: "se on vaan yksi päivä, eikä kaiken tarvitse olla täydellistä". Ei kyllä kuulosta yhtään multa.

Mitenkäs kohtalotovereiden päät on kestäneet? :)

Ollaan päästy onneksi myös etenemään hääjärjestelyissä, sillä saimme vihdoin kutsut tilattua. Ne on loppujen lopuksi kuitenkin kaikkein suurin askel kohti itse hääjuhlaa ja vieraiden kutsuminen tekee häiden odottamisestakin jotenkin paljon konkreettisempaa - ja jännittävämpää!

Tiedän monia, joilla on taitoa ja pokkaa askarrella omat kutsut, mutta jotenkin tällä kertaa ei inspannut ottaa selvää, minkälainen martta loppujen lopuksi olenkaan. Ei myöskään haluttu käyttää paperituotteisiin neljäsosaa budjetista, joten kaiken maailman überfancyt designstudioluomukset voitiin unohtaa. 

Mahtava kompromissi löytyi Vistaprintilta. Tarjolla on tuhansia tyylikkäitä malleja kohtuulliseen hintaan. Ja mikä hienointa: maksuttoman palvelunumeron päässä asiakkaalla on käytössään suunnittelijoita, jotka pystyvät tekemään muutoksia vielä valmiisiin korttipohjiinkin - ja tämäkin täysin maksutta! Voitte vaan arvata hyödynsinkö tätä mahdollisuutta. Ihan pari kertaa tuli ehkä soitettua. 

Ja psst! Kutsutilauksen saa nyt puoleen hintaan, mikäli tilaa 28.4 mennessä. Tämäkin säästö on kivempi käyttää vaikka jännempään karkkibuffaan. :)

Keväiset kuvat tarttuivat taitavan H:n linssiin yhtenä lauantaina, kun oltiin ottamassa aurinkoterapiaa Kaivarissa. Ottokin oli superfiiliksissä merestä. Mäkin jopa onnistuin relaamaan pikkuriikkisen hetken.

Ainiin, nyt on jo hääpäivän naama-asiakin hoidossa. Enää se kampaustaituri puuttuu, any ideas? :)

Energistä viikkoa kaikille! <3

Suski 

RAINY DAYS

Helouta vaan taas piiiitkästä aikaa! Tajusin just, että en oo pitkään aikaan kirjotellu, enkä myöskään päivittäny meidän dieettikuulumisia. Tässäpä niitä tulisi sitten. :)

Sinä, joka arvelit homman kosahtavan ensimmäiseen vapaasyöntiateriaan: onneksi olkoon! Olet juuri voittanut Vuoden Skeptikko -palkinnon (ja olit samalla oikeassa). Ruokailut on toki jatkuneet terveellisellä linjalla siitäkin lähtien, mutta keittiövaaka on päässyt lomalle ja satunnaisia lipsumisiakin on esiintynyt. Damn you white wine. Dieettiin ei nimittäin luonnollisesti kuulu myöskään alkoholi, joka vaan tuppaa pilaamaan kaiken monestakin syystä. Mutta kun. Noh, nyt yritän taas skarppailla, oon muutenkin vähän enemmän semmonen loppuspurtti-ihminen. 

Dieettiin ei myöskään kuulu Ruotsin risteily seisovine pöytineen, mutta saatiinpahan tehtyä kiva reissu sateiseen naapuriin. Käytiin tsekkaamassa ABBA-museokin, joka oli niin mahtava paikka, että taidan pyöräyttää siitä postauksellisen tuonnempana. Tukholmasta löytyi myös muutamia kivoja hääjuttuja. Punaraitaiseen kassiin kätkeytyy erittäin potentiaalinen häätuoksu ja löysin myös karkkibuffaan kaikkea pientä kivaa, score!

Tänään käytiin tutustumassa uudestaan meidän juhlapaikkaan ja vau että oonkin tyytyväinen meidän valintaan. Sain neuvoteltua karkkibuffan valikoimia vielä aiempaa kattavammiksi (ravintolaan kun ei saa tuoda mitä vaan). Täytyy varmaan lähteä uudestaan reissuun, sillä ostin valitettavan varovasti tarjoilukuppeja Tukholmasta bongaamastani krääsäparatiisista. Tai sitten lähestyn sinne lähteviä kauppalapun kera. :F

Juhlapaikan näkeminen konkretisoi taas kivasti suunniteltuja ideoita, mutta häästressiaste alkaa silti kohota tasaisesti. Meiltä nimittäin puuttuu vielä niinkin tärkeät asiat, kuin kutsut ja mun puunaukseen osallistuvat ihmiset. Etenkin jälkimmäisestä en voisi olla enää tarkempi, joten onnea vaan sille, jolle nakki napsahtaa! Samasta syystä en myöskään ole vielä uskaltanut tehdä päätöstä asian suhteen, vaikka taidan olla jo lohduttoman myöhässä. Hyviä ideoita ja suosituksia otetaan enemmän kuin mielellään vastaan!

Mutta eipä siinä. Toivottavasti sielläkin on viikot vierähtäneet mukavasti! Huomenna pääseekin taas nauttimaan vapaista (ja taistelemaan viikonlopuille ehdollistunutta suun napsumista ja naposteluvatsan kurnimista vastaan, god help us).

Ihanaa viikonloppua anyway :)

Suski