LOVELY EGGPLANT

Morning! Ai että kun rakastan näitä aurinkoisia aamuja<3

Tuli mieleen, että multa on "loman" aikana jäänyt yksi koekeittiössämme syntynyt kiva resepti jakamatta. Tässä vähän vinkkiä "omituisen malliset ja mitä jännää syötävää noista muka sais tai mikä toi ees on"-aiheisiin kasviksiin ja vihanneksiin (part1 täällä). Kyseessä siis munakoiso (amiright?) 

Tämmöinen visio ilmesty mulle kerran kauppareissulla lähimarketin hevi-osastolla ja lähdin toteuttamaan intuitiotani. Ostoskoriin tarttui munakoiso, valkosipulia (sillä mitään hyvää ruokaa ei tehdä ilman sitä), turkkilaista jugurttia, ruohosipulia ja fetaa. Ja näin niistä syntyy jotain järkevää:

Tee näin:

1. Tee mausteöljy ja fetatahna valmiiksi makautumaan (ohjeet alla).

2. Pese munakoiso ja leikkaa sopivan ohuiksi viipaleiksi. 

3. Pistele viipaleihin reikiä haarukalla tai veitsellä ja ripottele niille sormisuolaa.

4. Itketä viipaleita hetki ja levitä pellille.

5. Lisää mausteöljyä tasaisesti jokaiselle viipaleelle.

6. Paista uunissa (tai grillissä) sopivassa asteessa jonkin aikaa.

7. Tarjoile fetatahnan kanssa. 

Avot!

Mausteöljy

oliivi- tai rypsiöljyä

puristettua tai hienonnettua valkosipulia

ruususuolaa

mustapippuria

Fetatahna

turkkilaista jugurttia

murenevaa fetaa

ruohosipulia

ruususuolaa

ripaus valkopippuria

loraus sitruunamehua halutessasi

Herkku sopii hyvin antipastona tarjoiltavaksi tai pieneksi naposteltavaksi. Kerrohan mitä pidit! :)

Suski

SUMMER OF EXCITEMENT

No mitä nyt ihmettä - minä täällä! On taas tullut pidettyä lomaa kirjoittelusta ja tässähän tää kesäkin jo vierähti. Tai no, "kesä".

Mitäs näihin viikkoihin (kuukausiin, krhm) on mahtunut? Ainakin jo lähes epätoivoista auringonmetsästystä. Muutamia kertoja tuosta mollukasta on päässyt nauttimaanki mm. saunalauttailun (cooleinta ikinä) ja terassilla tissuttelun merkeissä. Ja taisihan tuo juhannuksenakin kolmisen varttia paistaa - juuri sen verran, että saatiin vaahtokarkit mukavasti poltettua.

Tähän kesään on mahtunut vähemmän unta kuin ikinä aikaisemmin. Aloitin työharjoittelun uudessa ja jännässä paikassa, johon en voisi olla tyytyväisempi. Vihdoin pääsen tekemään alaani liittyviä asioita! Illat ja viikonloput saakin sitten juosta hääpalavereissa, askartelukaupoissa, sormusliikkeissä, kukkaputiikeissa ja hoitoloissa (viimeinen varsinkin on hyvin vaivalloista ja rankkaa). 

Elämä on siitä hassua, että kaikki jännittävä tuppaa kasautumaan yhdelle kesälle ja sitten mennään taas pitkään tasaista körötystä. Nyt vaan pitää ottaa kaikki irti tästä uudesta, jännittävästä, kutkuttavasta ja kipristävästä tilanteesta, joka eskaloituu vielä ennestään tulevien parin viikon aikana, I bet.

Ja tästä pääsenkin sopivasti hardcore-hääjuttuihin, joten perinteinen varoitus tähän väliin sinulle, joka et halua vaaleanpunaista hattarahöttöä aamupalaksi. 

Aluksi pitää tietysti kertoa, että mulle järjestettiin aivan eeppiset polttarit, joissa ilmeni, että mun ystävät tuntee mut melko hyvin. Polttaripäivää avaan lisää myöhemmin, mutta tähän tyydyn toteamaan, että kun ympärillä on joukko tommosia ystäviä, niin voi kuolla onnellisena (can I get an amen?)

Vaikka häähössötys sen kun kiihtyy, alkaa kaikki tarpeellinen olla jo kivasti kasassa. Oon löytänyt myös ratkaisut koko kevättä varjostaneisiin teemoihin, kuten "Kuka hitto laittaa mun hiukset" -paniikkiin ja "Miten *#/¤#¤*:n paljon kukkiin pitää oikeen upottaa rahaa" -hysteriaan. Niiden tilalle on noussut muutamia uusia teemoja, kuten "Kuka voi istua kenenkin vieressä"-shakki, "Kuka kuskaa meidät HCM:ää väistellen ajoissa tarvittaviin paikkoihin" -reititys (Alepan fillariagentitkin kalpenee tälle) ja "Apua, apua, paniikki, paniikki" -täpinöinti. 
Millaisissa fiiliksissä siellä odotetaan teidän päivää? :)

Onneksi päästään viikonloppuna nostattamaan oman häästressin rinnalle iloista ja huoletonta häähumua, kun lähdetään tanssimaan kavereiden häitä. Siellä syke alkaa varmaan nousta jo cardio-lukemiin. ;)

Palailen taas piakkoin! Voi hyvin <3
Suski

ps. Hoi elokuun morsiamet! Alan järjestää raivokkaita aurinkotanssisessioita Helsingin paikallispuistoissa hääilmojen kohentamiseksi - feel free to join ;)

HEI HEI MITÄ KUULUU?

Mitä kuuluu hei? Mikä ihme siinä on, että en kertakaikkisesti osaa tehdä koulujuttuja ajoissa? On vaan koko ajan olevinaan niin paljon kaikkea tekemistä. Viime päivät, tai oikeastaan viikot, oonkin vääntäny menemään vaikka sun mitä raporttia ja nyt pääsee vihdoin valmistautumaan kesämoodiin. Aevan mahtavaa! Viimeksi käväisin täällä ennen vappua, ja siitäkin on jo vaikka kuinka kauan aikaa. 

Paljon on mahtunut näihin viimeisiin viikkoihin, kuten juhlimista, juhlimista ja vähän vielä juhlimista. Eikä tietenkään mitään tarpeetonta juhlimista, vaan vappuja, synttäreitä ja äitienpäiviä kasaantunut aika kivasti tähän loppukevääseen. 

Lisäksi ollaan mun hääcrew'n kanssa askarreltu menemään ja huh heijaa mitä taitureita mulla onkaan auttamassa järjestelyissä! Näiden naisten ansiosta saatiin kutsutkin vihdoin ja viimein lähtemään. Samalla taas keskikokoinen kivi vierähti sydämeltä, kun asiat menee eteenpäin - ja vieläpä omaan silmään aikas onnistuneesti. 

Pipertely ja tuhertelu ei oo vieläkään täysin ominta alaa, mutta onnistuinpa pyöräyttämään parit pompomit karkkibuffaan, yey! Tein pallerot muistaakseni tämän ohjeen mukaan ja ihan kivasti wörkki. Pistähän väkertäen parit sunkin juhliin, tulee aika kivoja. ;)

Musta on aivan ihanaa, että niin moni ystävä, tuttu ja tutun tuttu on astelemassa myös tänä kesänä alttarille. On tää vaan niin kutkuttavaa aikaa ja kuka muukaan näitä ikuisia paikkakortti- ja hääasustekeskusteluita jaksaisi, kuin toinen morsian. Samalla muistinkin, että unohdin laittaa postauksen alkuun varoituksen häähöpinöistä, hjups. Jatkossa luku vain omalla vastuulla, sillä kellot soivat vajaan kolmen kuukauden päästä ja pää alkaa täyttyä jo vaaleanpunaisella hattarahötöllä. 

Voikaa hyvin ja voimia kaikille ihanille ja kauniille tuleville morsiamille! <3

Suski

ZUCCHINI TAGLIATELLE

Mitä mahtavinta vappuhulinoiden edeltävää kutkuttavaa keskiviikkoa! Söin tänään niin hyvää zucchini tagliatellea lounaaksi, että aivan pakko tulla jakamaan oma versioni myös sun kanssa. Parasta ateriassa oli kaikki: osasin tehdä sen itse, se valmistui noin vartissa, raaka-aineet eivät maksaneet juuri mitään ja se oli aivan älyttömän hyvää -ja vielä aika terveellistäkin! Win, win, win, win, win!

Onhan tätä hehkutettu jo useampi vuosi, mutta vihannesosastolla pyöriminen on yleensä niin rutinoitunutta, että kaikki jännät reseptit tuppaa unohtumaan valinnan hetkellä. Tänään sitten vihdoin muistin tämän oikeaan aikaan ja nappasin kesäkurpitsan ostoskoriini. Tulee kesäkurpitsaa toki muutenkin syötyä ja varsinkin kesällä grillailtua, mutta enpä ole ennen sitä suuhuni pistänyt näin jännässä muodossa. Omaan versiooni tuli myös katkarapuja, punasipulia, avokadoa ja parmesaanilastuja. 

Näin se syntyy:

 Höylää kuorimaveitsellä tai juustohöylällä kesäkurpitsasta pitkiä suortuvia.

Kuullota punasipulia (ja valkosipulia) öljyssä pannulla ja lisää suortuvat mukaan.

Mausta ruususuolalla, mustapippurilla ja lorauksella tuoretta sitruunanmehua.

Lisää haluamasi (kypsennetty) proteiini, kuten jauheliha tai kana. Omaani tuli katkarapua.

Ripottele päälle parmesaani ja kuutioitu avokado.

Viimeistele nokareella turkkilaista jugurttia tai kermaviiliä. 

NAUTI<3

Vallan mainio herkkuateria! Aivan totaalisen ehdottomasti suosittelen kokeilemaan! Tai ainakin maistamaan juuri tätä versiota, mikäli muunlaiset zucchinipastat jo tympivät.

Kerrohan sitten, miten kävi! :)

Suski

ONE YEAR

Eilen tuli kuluneeksi tasan vuosi siitä, kun kirjoitin ensimmäisen postaukseni tähän virtuaaliseen muistivihkooni. Intouduinkin selaamaan blogia läpi ja muistelemaan vuoden aikana tapahtuneita asioita. Onpa aika hurahtanutkin nopeasti!

Aloin kirjoittamaan blogia yksinkertaisesti siksi, että pidän kirjoittamisesta. Tässä yhteydessä kieli nyt ei aina ole ihan oppikirjojen mukaista, mutta eräänlaista itseilmaisua tämäkin. Viime kesänä kiinnostuimme myös valokuvaamisesta ja siitä kehkeytyikin mukava harrastus blogia täydentämään. Tai no, mulla saattoi vähän loppua kärsivällisyys kaiken maailman aukkojen ja suljinnopeuksien opettelussa, mutta onneks H sai hommasta kerralla kopin. H onkin arvokas taustahäärä blogin kuvien napsijana. <3

Itse en hirveästi lue blogeja, mutta olen huomannut, että yleensä kiinnostavimpia blogeja ovat ne, joissa kirjoittajalla on pokkaa kertoa avoimesti touhuistaan. Siispä päätinkin heti aluksi, että yritän ottaa samanlaisen asenteen omaankin kirjoitteluun. Varsinkin dieetit ja treeniprojektit on hyvä huutaa täällä ääneen, jospa julkinen paine avittaisi onnistumisessa (useinmiten ei). 

Tässäpä vielä kasa kuvia vuoden varrelta, ole niin hyvä!

 

Ja kiitos niille molemmille, jotka ovat oikeasti kommentoineet kirjoituksiani! Rohkaisisin nyt teitä salaninjavierailijoitakin kertomaan ajatuksianne, niin ei mene ihan yksinpuheluksi. ;)

Aurinkoista torstaita <3

Suski

BRIDE(NOT TO BE)ZILLA

Yellow! Meitsi on suhannut viime viikot koulussa ja töissä, sekä yrittänyt taistella (vaihtelevalla menestyksellä) alati kasvavaa häästressipaniikkia vastaan, joka ei kohdistukaan enää vain hääasioihin, vaan on mukavasti levinnyt osaksi arkea. 

On ollut ihan mielenkiintoista seurata, että minkälainen morsian musta kuoriutuu kaiken hössötyksen keskellä. Näemmä melko kohtalokas sekoitus uhmaa, yliherkkyyttä ja teräväkielisyyttä. Pahaahan en tarkoita kellekään, mutta tulepas liian lähelle jumpassa käsiliikkeinesi, niin täältä pesee! Noh, joogaa, ulkoilua ja meditointia lisää, niin eiköhän se siitä. Ja ehkä pitää omaksua yhden morsiusneitoni asenne: "se on vaan yksi päivä, eikä kaiken tarvitse olla täydellistä". Ei kyllä kuulosta yhtään multa.

Mitenkäs kohtalotovereiden päät on kestäneet? :)

Ollaan päästy onneksi myös etenemään hääjärjestelyissä, sillä saimme vihdoin kutsut tilattua. Ne on loppujen lopuksi kuitenkin kaikkein suurin askel kohti itse hääjuhlaa ja vieraiden kutsuminen tekee häiden odottamisestakin jotenkin paljon konkreettisempaa - ja jännittävämpää!

Tiedän monia, joilla on taitoa ja pokkaa askarrella omat kutsut, mutta jotenkin tällä kertaa ei inspannut ottaa selvää, minkälainen martta loppujen lopuksi olenkaan. Ei myöskään haluttu käyttää paperituotteisiin neljäsosaa budjetista, joten kaiken maailman überfancyt designstudioluomukset voitiin unohtaa. 

Mahtava kompromissi löytyi Vistaprintilta. Tarjolla on tuhansia tyylikkäitä malleja kohtuulliseen hintaan. Ja mikä hienointa: maksuttoman palvelunumeron päässä asiakkaalla on käytössään suunnittelijoita, jotka pystyvät tekemään muutoksia vielä valmiisiin korttipohjiinkin - ja tämäkin täysin maksutta! Voitte vaan arvata hyödynsinkö tätä mahdollisuutta. Ihan pari kertaa tuli ehkä soitettua. 

Ja psst! Kutsutilauksen saa nyt puoleen hintaan, mikäli tilaa 28.4 mennessä. Tämäkin säästö on kivempi käyttää vaikka jännempään karkkibuffaan. :)

Keväiset kuvat tarttuivat taitavan H:n linssiin yhtenä lauantaina, kun oltiin ottamassa aurinkoterapiaa Kaivarissa. Ottokin oli superfiiliksissä merestä. Mäkin jopa onnistuin relaamaan pikkuriikkisen hetken.

Ainiin, nyt on jo hääpäivän naama-asiakin hoidossa. Enää se kampaustaituri puuttuu, any ideas? :)

Energistä viikkoa kaikille! <3

Suski 

RAINY DAYS

Helouta vaan taas piiiitkästä aikaa! Tajusin just, että en oo pitkään aikaan kirjotellu, enkä myöskään päivittäny meidän dieettikuulumisia. Tässäpä niitä tulisi sitten. :)

Sinä, joka arvelit homman kosahtavan ensimmäiseen vapaasyöntiateriaan: onneksi olkoon! Olet juuri voittanut Vuoden Skeptikko -palkinnon (ja olit samalla oikeassa). Ruokailut on toki jatkuneet terveellisellä linjalla siitäkin lähtien, mutta keittiövaaka on päässyt lomalle ja satunnaisia lipsumisiakin on esiintynyt. Damn you white wine. Dieettiin ei nimittäin luonnollisesti kuulu myöskään alkoholi, joka vaan tuppaa pilaamaan kaiken monestakin syystä. Mutta kun. Noh, nyt yritän taas skarppailla, oon muutenkin vähän enemmän semmonen loppuspurtti-ihminen. 

Dieettiin ei myöskään kuulu Ruotsin risteily seisovine pöytineen, mutta saatiinpahan tehtyä kiva reissu sateiseen naapuriin. Käytiin tsekkaamassa ABBA-museokin, joka oli niin mahtava paikka, että taidan pyöräyttää siitä postauksellisen tuonnempana. Tukholmasta löytyi myös muutamia kivoja hääjuttuja. Punaraitaiseen kassiin kätkeytyy erittäin potentiaalinen häätuoksu ja löysin myös karkkibuffaan kaikkea pientä kivaa, score!

Tänään käytiin tutustumassa uudestaan meidän juhlapaikkaan ja vau että oonkin tyytyväinen meidän valintaan. Sain neuvoteltua karkkibuffan valikoimia vielä aiempaa kattavammiksi (ravintolaan kun ei saa tuoda mitä vaan). Täytyy varmaan lähteä uudestaan reissuun, sillä ostin valitettavan varovasti tarjoilukuppeja Tukholmasta bongaamastani krääsäparatiisista. Tai sitten lähestyn sinne lähteviä kauppalapun kera. :F

Juhlapaikan näkeminen konkretisoi taas kivasti suunniteltuja ideoita, mutta häästressiaste alkaa silti kohota tasaisesti. Meiltä nimittäin puuttuu vielä niinkin tärkeät asiat, kuin kutsut ja mun puunaukseen osallistuvat ihmiset. Etenkin jälkimmäisestä en voisi olla enää tarkempi, joten onnea vaan sille, jolle nakki napsahtaa! Samasta syystä en myöskään ole vielä uskaltanut tehdä päätöstä asian suhteen, vaikka taidan olla jo lohduttoman myöhässä. Hyviä ideoita ja suosituksia otetaan enemmän kuin mielellään vastaan!

Mutta eipä siinä. Toivottavasti sielläkin on viikot vierähtäneet mukavasti! Huomenna pääseekin taas nauttimaan vapaista (ja taistelemaan viikonlopuille ehdollistunutta suun napsumista ja naposteluvatsan kurnimista vastaan, god help us).

Ihanaa viikonloppua anyway :)

Suski 

VIIKKOKATSAUSTA JA ASUKUVIA

No helou! Pikkasen on ollut taas tauonpoikasta kirjottelusta, koska on ollut niin haipakkaa! Mutta kaiken tohinan ja hopun on jaksanut ihan erilailla, koska AURINKO<3 Eikö vaan?

Maanantaina olin jännän äärellä, sillä onnistuin salakuljettamaan itteni avustajaksi leffakuvauksiin. Olihan mielenkiintoista nähdä, miten niitä pätkiä oikeen tehdään. Saatetaan kuvata yhtä ainoaa kohtausta monta tuntia putkeen, välillä käydään syömässä ja taas jatketaan. Avustajillehan se tarkoittaa loputonta odottelua, mutta mua se ei haitannut. Olin asennoitunut koko hommaan mukavana uutena kokemuksena. Nostan kyllä hattua elokuvantekijöille, rankkaa hommaa kellon ympäri.

Koulussakin on ollut vaikka ties minkälaista presistä ja ne on pitänyt suht kiireisenä. Viikon paras rimanalitus oli se, kun unohdin aamupöpperössä englanniksi esitelmää pitäessäni, miten "characterize" lausutaan ja päädyin sopertamaan jotain katetroinnin ja siansaksan väliltä, useaan otteeseen. Opiskeluelämän huippuhetkiä.

Tänään käytiin pyörähtämässä kaupoilla ja matkaan tarttui muutamatkin kengät, ohops. Vaikka ei kyllä olisi pitänyt shoppailla, sillä varattiin just H:n lähestyvän loman kunniaksi Tukholman risteily ja Stokis on tunnetusti varma shoppailukohde. Kauppareissulta tarttui mukaan muutakin, nimittäin pitkästä aikaa asukuvia. Tässähän niitä!

Takki (sama vanha) Only

Huivi New Yorker

Pitkä neule Lindex

Kengät Vans

Laukku River Island 

Ja kyllä! Sama vanha luottotakki (jonka jo monesti olen luvannut vaihtaa uuteen) on taas kaivettu kaapin perukoilta käyttöön. Se nyt vaan on tullut jäädäkseen. 

Semmosta tänne. Niin ja nyt meillä on sitten pappikin! Muuta "niihin" liittyvää ei olla tällä viikolla ehditty miettimäänkään. 

Mahtavaa viikonloppua! Muistahan rentoutua oikein kunnolla :)

Suski 

AND THE BEAT GOES ON

Hei viikko on taas jo puolessa välissä, kääk. Mihin tää aika oikeen menee? Just tänään mietittiin äidin kanssa iltalenkillä, että tuntuu kuin aina olisi joko maanantai tai perjantai. Mulla vilisee päivät hirveetä vauhtia järjestellessä ja suunnitellessa. 

Musta on tullut viime aikoina totaalinen wedding maniac, enkä osaa puhua enää mistään muusta, kuin kutsukorteista ja kaasojen mekoista. Ehkä se on ymmärrettävää, tai ehkä jokseenkin raivostuttavaa. :D

Kouluhommien ja työvuorojen ohella oon onneks ehtinyt myös jumppailla. Kotitreenit onkin kulkeneet taas mukavasti ja kahvakuula alkaa jo löytämään oikeille liikeradoille. Ulkonakin on jo niin ihanan keväistä, että mikäs sen parempaa, kuin vetästä lenkkitossut jalkaan ja lähteä fiilistelemään jo paikoin hiekotuskivistä lakaistuja asfalttiteitä. En oo myöskään lipsunut vielä kertaakaan ruokavaliosta (pienet sille). En voi silti väittää, ettenkö jo odottaisi viikonloppuna häämöttävää vapaasyöntiateriaa. Siinä se itsekuri vasta punnitaan!

Tänään olin järkännyt ittelleni näytöt pariin hotelliin, sillä halusin etukäteen päästä tutustumaan niiden tarjontaan hääyötä (ja häitä edeltävää yötä) ajatellen. Mikä mahtava idea se olikaan, sillä nyt ei tarvitse jännittää, että minkähänlainen majoitusratkaisu siellä oven takana odottaa. Eikä varsinkaan tarvitse itse päivänä katua ja voivotella, mitä jos jossain muualla olisikin ollut jotain sopivampaa tarjolla. Kannattaa siis käydä etukäteen vähän nuuhkimassa nurkkia, niin ei tule sitten mitään ikäviä ylläreitä! Ja niitähän me morsiamet viimeseks halutaan hääpäivänä, amiright?

Me (minä) valittiin hotelli Fabian, sillä se on kaikin puolin oiva ratkaisu, niin sijaintinsa, tyylinsä, huoneidensa, kuin palvelunsakin puolesta. Taitaapa tuo pitää tripadvisorissa paalupaikkaakin Helsingin hotelleista tällä hetkellä. Nyt on sitten sekin asia pois päiväjärjestyksestä, huh.

Ja niin se to do -lista lyhenee. Hitaasti, mutta varmasti. 

Onko siellä kokemuksia kyseisestä hotellista? Antakaahan paukkua. :)

Suski

WEEK 2

Vitsit, että vierähtikin taas viikko nopeesti! Meidän viikko on mennyt taas dieettiruljanssia pyörittäen: punnitsemista, syömistä, koulua/töitä, punnitsemista, syömistä, treeniä, punnitsemista, syömistä, nukkumista, punnitsemista, syömistä... ja kun sanon punnitsemista, niin puhun ruokavaa'asta. Itseäni en sentään tohon tahtiin punnitse, johan siinä hermo menis! Toki on silläkin vaa'alla tullut käytyä, mutta siltä osin tulokset ovat vielä melko vaatimattomia. Suurin muutos on tapahtunut tämän reilun viikon aikana omassa olossa. Nyt jaksaa ihan erilailla, aineenvaihdunta on lähtenyt käyntiin ja ihan kuin unikin olisi sikeämpää. 

Onkohan siellä mahdollisesti dieettisiskoja kuulolla? Olisi kiva kuulla edistymistä ja fiiliksiä ensimmäisten viikkojen kohdilta. :)

Välillä iskee nälkä ja sillon ei auta muu, kuin ottaa kuppi (kofeiinitonta) kahvia ja purra hammasta. Ja tää matkahan on vasta ihan alkumetreillä, joten kärsivällisyys ja itsekuri on kaivettu persoonan perukoilta taas esille. 

Liikkuminen on taas kivaa, varsinkin kun keskittyy niihin liikuntamuotoihin, joista todella nauttii. Pinnan alla edelleen vellova flunssa on välillä yrittänyt nostaa rajustikin päätään, mutta oon onneksi jaksanut raahautua muutamille jumppatunneille tälläkin viikolla. Kotitreenitkin on kulkeneet uusien kahvakuulien, käsipainojen, jumppapallon, selättimen ja joogamaton avulla. Naapureilla on varmaan hauskaa, jos sattuvat kattelee meillepäin. :F

Mitäs muuta tähän viikkoon on mahtunut, no ainakin taas vähäsen häähommia. Oon yrittänyt etsiä kivoja hääkutsuvaihtoehtoja netistä, mutta vielä ei oo oikeen kunnolla räjäyttänyt verkkokalvoja mikään vaihtoehto. Miten te muut morsiot hoidatte kutsukorttiasian? DIY ei taida tässä tapauksessa olla ihan mun juttu. Ja kun sanon mun, tarkoitan tietysti meidän. :D

Semmosta tänne tällä viikolla. Ihanaa viikonloppua sinne! Omani tulen viettämään töissä. :)

Suski

SUPERDIEETIN STARTTAILUA

Mahtavaa lauantaita ihmiset! Meillä on alkanu tällä viikolla ihan uudenlaiset meinigit H:n kanssa, sillä lähettiin mukaan maanantaina startanneeseen Fitfarmin Superdieettiin. Kyseessähän on siis nettivalmennus, johon liittymällä saa käyttöönsä kuuden viikon ruokavalion ja monipuolisen treeniohjelman. Se ei ole mikään höpöhöpödieetti, jossa saa syödä puolikkaan omenan aina täyden kuun aikaan, vaan tavoitteena on oppia syömään oikean kokoisia annoksia monipuolisista ja terveellisistä raaka-aineista ja ottaa säännölliset ja monipuoliset treenit osaksi elämää. Eikö kuulosta aika hyvältä? Monillehan tämä on ihan normipäivää, eikä aktiivisessa liikkumisessa ja säännöllisessä syömisessä ole mitään ongelmaa. Mutta mikäli sulla on pienintäkään hapuilua edeltävissä asioissa, niin suosittelen kokeilemaan!

Hommaan kuuluu siten olennaisena osana myös säännöllinen ja monimuotoinen treenailu. Viime viikollahan liikunnat jäi multa kokonaan flunssan takia väliin, mutta tällä viikolla oon heilunut sitten senkin edestä. Eniten inspaa tällä hetkellä lenkkeily, tanssiminen ja kahvakuulatreeni, joten oonkin viettänyt viikkoni niiden parissa. Ostettiin molemmille omat kahvakuulat, joten tehokkaita hikitreenejä voi tehdä nykyään myös kotioloissa. Useinhan se salille lähteminen (siis konkreettisesti sinne käveleminen) onkin juuri se suurin kompastuskivi treenaamisessa, joten nyt ei oo enää sitäkään tekosyytä. Ryhmäliikuntatunneille tulee lähdettyä jotenkin reippaammin, koska siellä käsketään mitä pitää tehdä, eikä tarvitse kärsiä yksin. ;)

Superdieetin myötä myös ruokailuun on tullut isoja muutoksia. Suurin muutos on tietenkin se, että kaikki ruoka punnitaan. Onneksi siitä on tullut nopeasti rutiinihommaa ja vaakakin löytyi valmiina kaapin pohjalta. Dieetin ruokavalio on rakennettu siten, että edes treenipäivinä ei tule nälkä ruokailujen välissä. Aluksi tuntuikin, että dieettiin kuuluvaa ruokaa on aivan älyttömästi ja olin ihan ihmeissäni, että mihin sen kaiken oikein tungen. Tarkoitus onkin saada kroppa käyntiin ja aineenvaihdunta toimimaan kunnolla, joten jokaisella aterialla on tarkoituksensa osana tätä tavoitetta. Jokaiselle dieettiviikolle tulee uudet ohjeet, joten saa nähdä miltä ruokamäärät näyttävät muutaman viikon päästä. 

Otettiin käyttöön myös lisäravinteet, joiden välttämättömyyden ymmärtää vasta, kun niitä alkaa syödä. Vitamiineista esimerkiksi D on aivan elinehto pimeänä talvikautena, mutta en mä sitä ennen ole syönyt ja ei ihmekkään kun koko ajan väsyttää! Myös C kannattaa muistaa flunssakautena. Sitä voi ottaa reippaitakin määriä huoletta.

Hyvin on siis lähtenyt käyntiin tämä projekti. Hääpuku mielessähän tätä vedetään ;)

Onko sulla kokemusta Fitfarmin Superdieetistä? Jaa ihmeessä vinkit ja kokemukset meillekin.

Mutta nyt energistä viikonloppua, voi hyvin<3

Suski

THE DRESS - CHECK

Noniin nyt silmät ja korvat kiinni kaikki, jotka on jo kyllästyneet pukuhössötykseen. ;)

Nyt on kuulkaa semmonen juttu, että on pitänyt ihan palautella pari päivää takaisin maanpinnalle ja oikein pidätellä itteäni, etten oo rynnännyt tänne kirjoittamaan postauksellista JIHUUUUU:ta. Järkälemäinen epävarmuus ja pukupaniikki on kuin ihmeen kaupalla vaihtunut tyyneen kutsukorttisuunnitteluun. Sain siis vihdoin ja viimein tehtyä päätöksen ja ostin hääpuvun<3 Voi tätä helpotuksen määrää.

Puku löytyi kuin löytyikin paikasta, josta jo aiemmin viime viikolla kerroin. Lähdimme kaasoni kanssa lauantaina hyvissä ajoin ajamaan kohti liikettä. Paikka ei olisi voinut olla täydellisempi. Olimme päivän  ainoat asiakkaat lähes koko tapaamisen ajan ja saimme rauhassa kierrellä satumaisen kauniissa liikkeessä omistajattaren kertoillessa meille faktoja mm. pukujen leikkauksista ja oikean sävyn valinnasta. Sovitustilaa koristi kristallikruunut, hopeiset satiiviverhot ja tunnelmalliset kynttilät, jotka tekivät sovitustilanteesta astetta juhlavamman. 

Viimeistään siinä vaiheessa, kun ystävällinen myyjätär mittasi hääkorujeni suosituskoon kasvojeni mittasuhteita hyödyntäen ja käytti käsivarteni sisäpinnan ihonsävyä hyväksi valitessaan minulle oikean sävyistä pukua (sillä siitä kuulemma näkee, minkä sävyinen rusketus tulee olemaan), olin vakuuttunut, että olin totaalisen oikeassa paikassa ja etsintäni olivat vihdoin tulleet tiensä päähän. Niinpä sitten tilasinkin tapaamisen päätteeksi jo aiemmin sovittamani suosikkipuvun, pienillä muutostöillä tosin. 

Illalla kilisteltiin H:n kanssa vielä huojentunein mielin. Ja nyt ei voi muuta, kuin odottaa - ja treenata aivan älyttömästi!

Mites siellä hääsuunnittelut etenee? :)

Suski

RAVINTOLAVINKKI TALLINNAAN: PEGASUS

Vielä vähän Tallinnan reissusta, nimittäin se ravintola. Ravintolaa miettiessä ajateltiin H:n kanssa, että näytetään muullekin poppoolle Rataskaevu16, johon ihastuttiin viime kesänä. Just niin tyypillistä, että tulee jumahdettua heti hyväks havaittuun, joten uusia paikkoja ei tuu testattua joka kerta.

Mutta eipäs vaan jumahdettukaan. Rataskaevun pojat päätti meidän puolesta, että nyt ois taas aika kokeilla jotain uutta. Ravintola oli nimittäin täynnä, eikä kuusipäinen seurueemme mahtunut ystävänpäiväpöhinöihin ilman pöytävarausta. Onneksi kundeilla oli antaa suositus toisesta hyvästä ravintolasta. Kyseessä oli vanhassa kaupungissa sijaitseva ravintola Pegasus. No sitähän me lähettiin sitten kokeilemaan.

Ravintola toimii monessa kerroksessa, joten sinne mahtuu hyvin suuremmallakin porukalla. Isoista ikkunoista aukeaa jylhä näkymä kirkkopuistoon ja sisustuksen hauskat yksityiskohdat, kuten Eamesin värikkäät tuolit ja kekseliäät valaisimet tekivät fiiliksestä kotoisan. 

No entäs ruoka. Hinnat olivat jälleen todella edullisia ja raaka-aineet laadukkaita. Alkupalat maksoivat 3-10€ ja pääruuatkin alkaen 7€. Jälkiruuat olivat 4-5 euron luokkaa. Seurueemme alkupaloja olivat muun muassa palsternakkasosekeitto kanalla ja pestolla, sipulikeitto goudaleivällä ja härkätartar viiriäisenmunalla. Tytöt valitsivat pääruuaksi suussasulavat punajuuririsotot, poikien tilatessa mehevät pihvit. Jälkkäriksi maisteltiin vielä tarjoilijan suosittelemaa suklaafondantia jäätelöllä, pähkinäpraliinilla ja marinoiduilla kirsikoilla. Aijai.

Ruoka oli kaikkien mielestä hyvää ja valitsemamme viinikin toimi kivasti (vaikka olikin edullista). Palvelu oli mielestäni aivan erinomaista. Kiva yksityiskohta oli myös henkilökunnan piirtämät ylläriviestit kahvikuppien alle. Sama idea on tosin käytössä myös Rataskaevussa ja varmaan muuallakin, mutta kyllä se toi kivan persoonallisen lisän ravintolaelämykseen. 

Käyhän katsastamassa itsekin tämä paikka! :)

Suski