SISUSTUSHIMOTUKSIA

Voihan flunssa sentään. Meikä sairastaa kotona ja koko maanantai on mennyt vain levätessä ja parannellessa. Mulla on aina, noh ihan kirjaimellisesti sairaan paha mieli, jos joudun jäämään töistä pois. Eilen alkanut kolotus vei musta kuitenkin voiton. Viikonloppu oli sitten sitäkin mahtavampi, nimittäin H kävi lauantaina kipaisemassa marathonin ja vielä alitti oman tavoiteaikansa. En voisi olla ylpeämpi, melkeinpä voisin vaikka tirauttaa pienen onnen kyyneleen as we speak. :')

Tänään sohvalla lepäillessä yks harvoista viihdykkeistä oli tietysti shoppailu. Löysin paljon kaikkia himotuksia, joita mielelläni klikkailisin meidänkin olkkariin, joka on viime aikoina ollut kyllä melkoisen muutoksen kourissa. Jännä nähä, että onko siellä tilillä enää mitään, kun joskus pääsen tolpilleni täältä sohvan pohjalta. Hyvin paljon toivon, että on, nimittäin lauantaiaamuna suunnataan siivet kohti Berliiniä. Täpinät!

Mun sisustusintoilut on aina vähän tämmösiä sesonkiluonteisia ja varsinkin nyt syksyn tullen on taas kiva vähän (paljon) myllätä paikkoja kuntoon kotona. Kivasti lähtee vaihtoon vanhat jutut, mutta kerropas mulle mihin mä tungen ne entiset? Ei taida ihan olla sekajätettä. Nää on mulle aina vähän kinkkisiä paikkoja, en kehtaa edes kertoa mitä kävi meidän joulukuusen raadolle...

Seuraavat asiat voisin aivan tosi mielelläni ottaa, ellen näitä jopa tietyllä tavalla tarvitse. Kuka nyt pärjäisi ilman päheetä metallitarjotinta tai milloin koristetyynyjä on muka koskaan ollut liikaa? (Paitsi meillä koko ajan.)

Miksi muuten mattojen pitää olla niin kalliita? Muutaman illan tutkiskelun perusteella oon tullu siihen tulokseen, että voisin ihan mielelläni vuorata vaikka kämpän joka kolkan ihanilla, persoonallisen kuvioisilla matoilla. Mutta ei opiskeluihmisellä ole semmosia euroja, perhana. Tulin nyt kumminkin tarvekartoituksen (tai halukartoituksen) kautta tilanneeksi ainakin ton melkeinpä jo klassikko-Pandoran. Ikean ruutukuosi jäi vielä ehkä-listalle. Saatan kyllä jossain perjantai-illan sisustuspöhinässä käydä sen myöhemmin hakemassa, sano mun sanoneen. 

Nettishoppailujen jälkeen koittaa se kiva vaihe, kun saapumisilmoituksia alkaa puskemaan ovista ja ikkunoista, eikä oikeen pysy enää kartalla että mitä piti hakea ja mistä. Tänään mua lähestyi ainakin Hobby Hall, josta olin ilmeisesti viime viikolla tilannut eteiseenkin maton. Ihan kiva, kunhan pääsisin sen joskus tervehdyttyä sieltä hakemaan. 

Päivän paras yllätys oli muuten Emmerdalen kesätauolta palaaminen, wohoo! Sentään jotain iloa tänne sairastupaankin. Ja kyllä, se on parasta arkipäivien viihdettä. Toisin väittävät ei oo vaan kattonu sitä vielä tarpeeks monta vuotta.

Nyt meen juomaan teetä, muista syödä paljon vitamiineja ni pysyt sinä ees terveenä. :)

Suski  

MAAILMAN PISIN RAVINTOTILITYS

Terveppä vaan teidän pilviseen torstaihin! Viime viikonloppu siintää jo kaukana menneisyydessä (ja uusi kolkuttaa jo ovella) ja sen innoittamana on tullut taas pohdiskeltua vähän ravintojuttuja ja syömisiä. Lähinnä mietiskelyn käynnisti se, kun huomasin taas, miten helppoa ja salakavalaa ruualla palkitseminen on ja kuinka sokerikoukussa kärvistelevän ihmisen mieli keksii mitä ihmeellisimpiä oikeutuksia teoilleen. (Nyt voit ottaa hyvän asennon, tekstiä on paljon)

Otetaanpa esimerkiksi perjantai. Raskas (eikä siis todellakaan mikään oikeasti raskas) työvuoro takana ja ihana viikonloppu edessä. Hyvä kun liikkeemme oven saan suljettua, niin mieli alkaa jo fantasioida vähän rennomasta iltapalasta, jota olisi sitten kiva napostella leffaa katsellessa. Tai jos ei syötävää, niin ainakin sitten lasi viiniä. Pitäähän sitä nyt jotakin pientä herkkua olla, koska perjantai. Ja voin luvata, että mielelläni on omat tekosyynsä myös lauantain ja varsinkin sunnuntain varalle. 

Oon puhunu tuttujeni kanssa paljon tästä ilmiöstä, jota kutsun aterioiden romantisoinniksi. Tai jollain tavalla se on myös viikonlopun romantisointia. "Kun nyt kerrankin on vapaata ja saa vähän levähtää ja ottaa iisisti niin pitäiskö tehdä sitten vaikka jotain oikein hyvää ruokaa?" Ja hyvän ruuan tekeminenhän on todella mahtavaa, eikä välttämättä liity mitenkään mässäilyyn tai muuten vaan-syömiseen ja joskus siihen ei löydy aikaakaan kuin viikonloppuisin, mutta väittäisin, että tässäkin raja on hiuksenhieno. Jos viikonlopun lähestyminen saa aina veden herahtamaan kielelle, ollaan ehdollistuttu ajattelemaan, että silloin on aina tiedossa jotain hyvää.

Toki on ihmisiä, jotka eivät ymmärrä tätä lainkaan. Joille viikonpäivät ovat vain vinkkejä siitä, millon pitää mennä töihin, millon taas pitää jäädä kotiin ja milloin oli seuraava triathlon. Tavallaan kadehdin heitä, jotka osaavat ottaa ruuan pelkkänä polttoaineena. Itselleni kun viikonlopuista on ajan kanssa muokkautunut eräänlainen "free zone": "Nyt voi ottaa rennosti, koska maanantaina palaan taas ruotuun". Ideana ihan jees, mutta jos pyrkisin noudattamaan edes suositeltua 80:20 suhdetta syömisissä (80% puhdasta ruokaa ja 20% vaikka sitten niitä irtokarkkeja), niin kolmen päivän irtiotto ei nyt ihan sovi tähän. Varsinkin, kun se niin kovin usein lipsahtaa vielä sinne alkuviikon puolelle.

Jos en nyt totaalisen väärin laske, niin päivinä ajateltuna koko viikonloppu kattaisi koko viikosta jo noin 43%. Jos tuon 20%:n repsahtelun (tai laskelmoidun herkuttelun) taas suhteuttaa päiviin niin noin 1,5 päivää saisi syödä ohi suunsa. Eli siis vähän vapaammin. Se ei ole hirveän paljon se. Ja tietysti nämä suhteet jakautuvat (varsinkin normaaleilla ihmisillä) vähän tasasemmin, kuin että vetäis ekaks 5,5 päivää tiukkaa dieettiä ja sitten 1,5 päivää armotonta menetettyjen makunautintojen takaisin kahmimista. Tunnistan itseni edellisestä, myönnettäköön, ja vielä hieman laajemmilla prosenteilla. 

Tämän kaiken tiedostaen yritän nyt ottaa vähän toisenlaisen asenteen tähän romantisointiin. Fiilistely ja rentoilu ei oo missään nimessä laiskuutta (kunhan muistaa käydä myös treenaamassa), mutta niihin ei aina tarvitse liittyä vatsalaukkua täyttäviä tekijöitä. Tässä vähän fiiliksiä siitä, miten oon yrittänyt ravita itseäni lähipäivinä (okei, viinilasillinen on vielä viime viikonlopulta).   

Ajattelin nyt yrittää kerran vielä ihan tosissaan tätä maidoton, vehnätön, sokeriton -linjaa. Oon lukenu paljon artikkeleita siitä, kuinka ihmisten flunssat ja astmat ja vaikka sun mitkä on helpottunu huomattavasti, kun noi kolme suomalaisen ravintoympyrän peruspilaria poistaa kokonaan ruokavaliosta. 

Maidon korvaan mantelimaidolla, jota käytän lähinnä smoothieissa ja kahvissa. Jos välillä tekee mieli leipää, niin täysjyväkaura tai muu gluteeniton leipä toimii mainiosti ja päälle voi muussata vaikka avokadoa voin sijaan. On muuten aivan pirun hyvää! Vielä ei ole tullut vastaan asiaa, johon tarvitsisin makeuttajaa, sillä kotimaiset marjat ovat itsessään niin hyviä, mutta jos sitä tarvitsen, niin valitsisin varmaan agavesiirapin. 

Ruokavalioon sopii oikein hyvin kaikenlaiset siemenet, hyvät pähkinät ja mantelit, kananmuna (en jaksa stressata keltuaisista), mantelimaito, soijajogurtti (pienissä määrin), kasvikset (etenkin vihreät), avokado, hedelmät (max 2 per päivä), kala, laadukkaat öljyt (kuten oliiviöljy ja kookosöljy) sekä marjat. Lisäksi vettä pitää tietysti juoda paaaaljon. 

Saa nähä kuinka pitkälle pääsen näillä eväillä. Mutta jos on pieninkään mahdollisuus saavuttaa tällä aikamme ravintokuningattaren, Gwyneth Paltrow'n hehku, niin pakko ainakin yrittää. ;)

ps. Onnea! Miten ihmeessä jaksoit lukea koko homman? Muiskis <3

Suski

TIGER OF SWEDEN+GHETTO-LETTI

Tänään juhlittiin H:n siskon pikku H:n valmistujaisia Wanhan Myllyn kauniissa maisemissa Herttoniemessä. Ruoka oli herkullista, ilma oli taas kaunis kun mikä ja taas sai laittaa mekon ja pynttäytyä. Ai että mä niin tykkään tästä kesän juhlahumusta!

Juhla-asuksi valitsin mökkireissulla Mikkelin Chrissistä löytämäni Tiger of Swedenin mekon, jonka pääsinkin tänään korkkaamaan. Solmutetut olkaimet ja jännä väritys ovat mielestäni tän mekon juju. Hyvin toimi ja sai hyväksynnän juhlamekkokavalkadiini. 

  

mekko Tiger of Sweden, laukku Lindex, kello Michael Kors, rannekoru Swarovski

Päätin kokeilla Cara Delevingnen, Jessica Alban ja muiden kaunottarien pinnalle nostamaa ghetto-tyylistä lettikampausta, mutta ei siitä tullutkaan yhtään niin räyhäkkä kun olisin halunnu. Ehkä ens kerralla sitten! ;)

Mitäs tuumit tästä juhlaeleganssista? Lauloin kyllä hoosiannaa ku sain nää kengät jalasta pois, huh!

Ihanaa sunnuntai-iltaa ja tsemppiä alkavaan viikkoon!! <3

Suski

MORNING GLORY

Kuten oon ehkä ennenkin kertonut, niin mun mielestä ehdottomasti parhaita on aamut. On sitten kiire tai ei, niin aamuissa vaan on jotakin sellaista toivoa ja odotusta, mistä nautin kovasti. Ja ihan parhaimpia on tietysti viikonloppuaamut, kun ehtii fiilistellä ja ottaa toisenkin kupin kahvia. Me likey!

Tänä aamuna mua ilahdutti erityisen paljon se (sori nyt vaan), että ei paistanut aurinko! Toki harmi tänään häitään tanssivien kannalta, mutta mulle kyllä passaa. Ottokin on ollut päivisin niin sekaisin helteestä, että on raukka kaivanut kaapeista sisukset eteisen lattialle, jospa vaikka sitä kautta sitten pääsisi ulos..  

Tää viikko on hujahtanut jotenkin ihan huomaamatta ohi, joten on ihana pysähtyä hetkeksi ja keskittyä tähän hetkeen. Kaikenlaista on mahtunut taas viime päiviin. Vietin luvattoman paljon toimetonta vapaata. Tiiätkö sellaista, kun pitäisi tehdä kaikkea, mitä muulloin ei ehdi, mutta koska ei osaa päättää mitä tekisi ensiksi, niin päätyy olemaan tekemättä mitään. Siinä mä oon hyvä. 

No kyllä mä pyörähdin vähän töissä ja eilen kävin pikkasen sovittelemassa eräänlaisia pukujakin. ;) 

Samalla siis äärimmäisen lötkö, mutta silti kerrassaan jännittävä viikko!

Oon lähiaikoina taas ihan totaalisesti hurahtanut noihin Metro-lehden ristikoihin. En edes muistanu, että tossa melkein väkipakolla aamuisin käteen tungetussa lehdessä on ristikko, sillä yritän väistellä työmatkallani kaikkea puhuvaa, mikä saattaisi viivästyttää matkantekoani tai köyhdyttää palkkapussiani. Eräänä aamuna kuitenkin vapaaehtoisesti noukin lehden telineestä matkaani ja muistin, kuinka rattoisasti lukioaikaiset junamatkat kuluivat ristikkoa täytellen. Nykyään lunttaan lopulta kaikki oikeat vastaukset toiselta sivulta ja saan sen hyvillä mielin täytettyä.  

Sellainen viikko se ja tällaista tänä aamuna. Mitäs sun viikonloppuaamuun kuuluu?

Suski

CAR WASH OUTFIT

Tänään meidän molempien vapaan maanantain kunniaksi pyörittiin vähän autokaupoilla. Käytiin koeajamassakin vaikka minkälaista pirssiä, mutta sitä oikeaa ei kuitenkaan toistaiseksi vielä löytynyt. Voisin tehdä vaikka työkseni tollasta nättien autojen kyydissä istumista ja ajo-ominaisuuksien ja herkkujen vertailua, niin jännää se oli! Vähiten kivaa tossa hommassa on varmaankin money talk kitsaiden ja liuhulettisten autokauppiassetien kanssa, jotka tarjoavat hyvästäkin kiesistä aina liian vähän. Hitot, kyllä me nyt yks auto saadaan myytyä ilman niitäkin!

Autokaupoilta suuntasimme päivän teeman mukaisena luonnollisena jatkumona autonpesupuuhiin. Farkkusortsithan siihen hommaan tarvitaan!  

toppi Only, shortsit Lindex, kengät River Island, lasit Ralph Lauren

Saatiin otettua autosta aika päheet kuvatkin ja nyt eikun myyntipuhetta hiomaan. Ehkä jonkin ajan päästä istummekin jo sähkösäätöisillä nahkapenkeillä sisäänrakennetun navigaattorin luetellessa meille reittiehdotuksia. You never know. ;)

Mun viikko jatkuu vielä parilla vapaalla, jes! Mulla onkin jo pari projektia takataskussa, jotka yritän hoitaa pois päiväjärjestyksestä. Toinen niistä olisi vieläkin kysymysmerkkinä komeilevan juhlatilan löytäminen. Huhhuijaa mitä hommaa sanon minä!

Mutta mukavaa alkanutta viikkoa sulle ja erityistsempit tänään työsopen ääreen palanneille! :)

Suski

PARAS RAVINTOLA TALLINNASSA: RATASKAEVU16

Nyt siitä ravintolasta, joka löydettiin Tallinnan vanhan kaupungin syövereistä lauantaina. Olin ennen matkaa katellut kotona tripadvisorista vähän ravintolavinkkejä, sillä tiesin, että meillä olisi maissa hyvin aikaa syödä ihan kunnolla. Siispä vanhana nirsoilijana halusin vähän etukäteen kartottaa tilannetta, jottei kiukkunälän yllättäessä päädyttäisi ihan mihin tahansa matkan varrella vastaan tulevaan paikkaan. 

Tripadvisorissa Tallinnan alueen ravintoloiden ykkössijaa pitää vanhassa kaupungissa sijaitseva Rataskaevu16, joten tuumimme, että sillä ei ainakaan pitäisi mennä vikaan. Sinnehän me sitten päädyimmekin, enkä kyllä yhtään ihmettele tuota ykkössijoitusta! Ravintolaan oli todella helppo löytää ja se sijaitsee tosiaan ihan kivenheiton päässä vanhan kaupungin torilta. 

Ravintolan ovi on itseasiassa tuo tuossa vasemmassa yläkulmassa (sisäänkäynnistä ei tullut otettua parempaa kuvaa), eli mikäli löydät tämän paikan niin menet vaan siitä viereisestä ovesta sisään. :) 

Ravintolan sisäpihalle avautuu tunnelmallinen ja suojaisa terassialue, jossa olisi varmasti ihana viettää lämpöisiä kesäiltoja kynttilänvalossa viiniä siemaillen. Pöydät on kuitenkin suunniteltu neljälle hengelle, joten meidän viisikko ei tällä kertaa päässyt ulos ruokailemaan. Se ei kyllä haitannut, sillä sisällä tunnelma oli vähintäänkin yhtä kutsuva.

Tarkkasilmäisimmät voivat huomata, kuinka osa seinistä on päällystetty vanhoilla nuottipapereilla. Ihana yksityiskohta ja mielenkiintoinen kontrasti kauniiseen tiiliverhoiluun.  

Sitten se ruoka. Ystävällinen naistarjoilija ojensi meille (suomenkieliset) menut ja niitä silmäillessä herahti vesi kielelle ja leuat meinasivat loksahtaa sijoiltaan. Suurin osa alku- ja jälkiruuista maksoi vain 3,50€ ja pääruuatkin maksimissaan 15€. Kelpo punaviinipullon sai 14 eurolla ja oikein hyvää kuivaa rieslingiä parilla kympillä pullo. Valikoima oli monipuolinen, mutta tarkkaan harkittu. Kurpitsa, siemenet, kasvikset, marjat ja kala esiintyivät useimmissa annoksissa. 

Valitsimme alku- ja pääruuat ja jäimme innokkaina odottamaan, miten paikka lunastaisi odotuksemme. Hetken päästä tarjoilija toikin meille jo juuri uunista nostettua itsetehtyä kurpitsaleipää ja keittiön tervehdyksenä pienet alkupalat. En voi sanoin kuvailla, kuinka taivaallista leipä oli. Se täytyy käydä itse kokemassa. Varsinkin alkuruuaksi tilaamani kurpitsakeiton kanssa se sopi yhteen täydellisesti! Leipälankku tyhjenikin edessämme alta aikayksikön ja saimmekin onneksemme vielä toisen samanmoisen eteemme. :) 

Alkupalat tulivat nopeasti ja pöytäseurueemme yhteinen mielipide oli, että nämä olivat yhdet parhaimmista alkupaloista, mitä missään on koskaan eteemme tarjoiltu. Tässä esimerkiksi graavilohta, mätiä ja sinappikastiketta, sekä kurpitsakeitto mozzarellalla ja kurpitsansiemenillä. 

Alkuruuan ollessa niin tajuttoman hyvää, oli pääruuan odotukset entistä korkeammalla. Sanoisin, että tilaamani kuha oli hyvää, mutta pyytämäni suola teki siitä vielä hitusen parempaa. :) Herneenpalot al dente maistuivat silkalta kesältä suussa. Naudan sisäfileetkin näytti maistuvan pöydän miesväelle. 

Jälkiruualle ei näiden herkkujen jälkeen olisi todellakaan ollut enää tilaa, mutta uteliaisuutemme ylitti vatsojemme vetoisuuden tällä kertaa. Itsetehty jäätelö (makuina mm. tyrni), lämmin suklaakakku sekä leipävanukas saivat kaikille hymyn huulille. Ja tosiaan, esimerkiksi tuon täydellisen suklaakakun sai 3,5 eurolla. Syntisen hyviä taidonnäytteitä syödessä tuli jopa hieman huono omatunto älyttömän edullisista hinnoista. Mutta onneksi tämän voi paikata jättämällä vaikka isomman tipin henkilökunnalle.

Laskuja saimme odotella useamman tovin. Olimmekin jo hieman ihmeissämme, miten aterioiden jakaminen viiteen laskuun voi kestää niin kauan, kunnes... 

...tajusimme, että jokaiseen laskuun oli piirretty erilaisia kuvia ja jokaiseen kuittiin oli kirjoitettu myös erilaiset toivotukset. Tarpeellista? Ei välttämättä. Omaperäistä ja hellyttävää? Todellakin! Tämä kiteytti asenteen, jolla ravintolan henkilökunta suhtautui vieraisiinsa koko illan ajan: lämmöllä, antaumuksella ja yksityiskohtiin panostaen. Ja yksityiskohdista puheen ollen odotappas, kun näet tämän paikan vessan, enempää en vielä paljastakaan. ;)

Toiseksi paras asia kuitissa oli loppusumma: alku-, pää- ja jälkiruuan, puolikkaan pullon viiniä ja kaksi pulloa kivennäisvettä sai noin kolmella kympillä. Tarvinneeko edes sanoa, että Rataskaevu16 kannattaa sisällyttää seuraavaan Tallinnan reissuun. Molekyyligastronomisia high-end paikkoja suosivien kannattaa skipata, mutta muille suosittelen suurella sydämellä! :)

Suski

EILISEN ASU: PAISLEYMEKKO

Reissuasua valitessa päädyin kuin päädyinkin hellemekkoon. Paisley-kuvioinen mekko on löytö Mangosta, josta olen lähiaikoina löytänyt kaikkea kivaa. Jännä miten jotkut kaupat vaan löytää uudestaan pitkän ajan kyllästymisjakson jälkeen. Muutama viikko sitten mekkoa ostaessani mietin, että olipa fiksu veto ostaa normaalihintainen kesämekko tähän aikaan kesästä, mutta onneksi nyt näyttää siltä, että se pääsee käyttöön vielä monesti näillä keleillä. :)

Tää kevyt helleasu oli just passeli eiliseen kuumuuteen, sillä käveltyä tuli jonkun verran ja aurinko porotti täydeltä taivaalta. Ainoan haasteen tarjoili laivan kannella puuskaisesti puhaltava tuuli, jonka ansiosta meinasi pari kertaa käydä helman kanssa köpelösti.

Mekko Mango, kengät Dinsko, kello Michael Kors

Mekon huolettomuuden ansiosta siitä on muodostumassa ihan mun lempparivaate. Mitäs pidät? :)

Suski

TÄYDELLINEN PÄIVÄ

Eilinen päivä oli ihan mahtava! Tallinnasta näyttäytyi mulle taas ihan erilainen puoli ja vitsit miten kivaa meillä oli. Viime kerralla opin, että tuo paikkahan on aika passeli shoppailuun (kyllä, tajusin sen vasta nyt) ja eilen päästiin tutustumaan mestan kulinaristiseen tarjontaan, joka on kerrassaan loistava! Toki satama-alue ja vanha kaupunki ovat täynnä turistiravintoloita, jonne mennään syömään tuttua ja turvallista hampparia liukuhihnameiningillä. Ja sitten jos viitsii hiukan ottaa etukäteen selvää  paikan tarjonnasta, niin saattaa löytää vilskeen keskelle kätkeytyvän helmen, niin kuin me eilen löysimme. Mutta siitä lisää myöhemmin. ;)

Eiliseen mahtui kaikkea, mitä täydelliseen kesäpäivään Tallinnassa pitääkin kuulua: ihania ihmisiä, paljon aurinkoa, kylmiä juomia, muutamia vaateputiikkeja, taivaallista ruokaa, kauniita rakennuksia, rentoa fiilistä ja naurua. Vanhassa kaupungissa käyskennellessä tulee haukottua henkeä persoonallisten ja kauniin idyllisten rakennusten keskellä. Suloisia ja vehreitä terassejakin on joka kulmalla, eikä vaihtoehdoista todellakaan ole puutetta. Miksei Suomessa voi olla semmoista? 

Kyllä tommonen päivän pyrähdyskin riittää mainiosti hetken nautiskeluun ja irtiottoon. Kerrassaan mainio päivä siis.

Tänään suunnataan mbarin terassille jazzpiknikille, jossa on luvassa loistavaa musiikkia huippukokoonpanoilta ja vielä täysin ilmaiseksi. Kannattaa ehdottomasti tulla! :)

Suski