19.5.2014

Sunnuntain suklaapaja

Eilen pistettiin H:n kanssa pystyyn varsinainen suklaatehdas. Ensiksi kävin päivällä jopa kahdesta eri kaupasta metsästämässä itsetehtyyn suklaaseen tarvittavia ainesosia tyttöjen bileillasta ryytyneenä. Lopulta löysin kuin löysinkin tarvittavat aineet ja aloitimme suklaan valmistuksen. Löysin netistä superhyvän sivuston, joka opasti ensikertalaisen kädestä pitäen jokaisen valmistusvaiheen läpi. Valitsimme raaka-aineiksi perusainesosia, joista sovelsimme houkuttelevia makucomboja. 

Kaupasta tarttui mukaan kylmäpuristettua luomukookosöljyä, vaaleaa agave-siirappia, kookoshiutaleita,  kuivattuja suomalaisia mustikoita, cashewpähkinöitä sekä vaniljatankoja. Kotona meillä oli valmiina tummaa makeuttamatonta luomukaakaota, josta suklaanvalmistusidea oikeastaan lähtikin. Useissa tuon sivuston resepteissä mainitaan kaakaovoi, mutta eihän sitä meidän lähimarketeista löytynyt, niin kuin ei myösään varsinaista raakakaakaota (mitä se sitten onkaan). Tumma kaakao soveltui kuitenkin tarpeeseemme paremmin kuin hyvin, onhan siinä aivan uskomattoman hyvät ravintoarvot. 




Homma lähtee käyntiin rasvan sulattamisesta. Meillä oli käytössä kookosöljyä, mutta paras lopputulos tulee kuulemma kookosöljyn ja kaakaovoin yhdistelmästä. Kookosöljy sulaa todella nopeasti (25C). Sulatus tehdään vesihauteessa, korkeareunaisessa kulhossa. 

Seuraavaksi rasvan joukkoon sulatetaan makeuttaja. Hunaja soveltuisi tähän kuulemma todella hyvin, mutta itse en halunnut perinteistä hunajan makua suklaaseen tällä kertaa. Tietysti vaihtoehtona olisi ollut Akaasiahunaja, mutta Bionan vaalea luomuagavesiirappi houkutteli hyllyllä siihen malliin, että päädyin valitsemaan sen. Tärkein asia makeuttajan valinnassa suklaan koostumuksen kannalta on sen rakenne: juoksevat makeuttajat toimivat parhaiten. Makeuttajaa valitessa tulee muistaa myös ravintoarvojen tarkkailu. Kotimaisuus ja luomu ovat avainsanoja hunajissa ja siirapiksi ei sovellu mikä tahansa sokerisiirappi. En ole täysin varma omankaan siirappini "terveellisyydestä", mutta purkin kyljen luettuani vakuutuin kuitenkin ostopäätöksen verran. Koko itsetehdyn suklaan ideahan on, että voi syödä hyvää ilman taloussokeria ja lisäaineita, joten makeuttajan valitsemisessa saa olla tarkkana (meillä meni tämä tavoite tällä ekalla kerralla pieleen noiden marjojen osalta).

Kolmas vaihe on jauheiden lisääminen seokseen. Yllä olevasta sivustosta löytyy vaikka sun mitä vaihtoehtoja tähän kohtaan, mutta me lisäsimme tässä vaiheessa ainoastaan kaakaojauheen ja vaniljatangon sisältä löytyvän tahnan. Tässä vaiheessa seoksen tulisi olla (jauheiden koostumuksesta riippuen) aikalailla sileää ja tasaista.

Lopuksi lisätään suklaan maustavat kiinteät raaka-aineet, kuten kuivatut marjat, hedelmät tai pähkinät. Meidän ensimmäiseen versioon tuli kookosta ja kuivattua mustikkaa ja toiseen satsiin tuli kookosta ja cashewpähkinärouhetta. Myös näiden kanssa saa olla tarkkana, sillä lähes kaikki kuivatut tuotteet sisältävät lisättyä sokeria. Niin valitettavasti myös valitsemani kuivatut kotimaiset mustikat, joissa en voinut edes kuvitella olevan lisättyä sokeria. Niinpä sitä tungetaan vaan joka paikkaan.

Sitten koko homma kaadettiin matalaan, kannelliseen foliovuokaan ja laitettiin jääkaappiin jähmettymään (josta sitten siirrettiin pakastimeen kun ei jaksettu enää odottaa). Suklaa jähmettyy pakastimessa vajaassa tunnissa. Seoksen voi kaataa myös silikonimuotteihin tai kiinteämpää seosta tehdessä siitä voi muotoilla käsin halutun muotoisia konvehteja.





Pakastimesta paljastuva lopputulos ei varsinaisesti hivellyt silmää, mutta maku oli sitäkin herkullisempi. Lopuksi tulee muistaa, että kyseessä on asia, joka on puhdasta rasvaa ja johon on lisätty vielä siirappia ja kaakaota ja pähkinöitä ynnä muuta, joten yhden palan energiamäärällä ruokkisi varmaankin pienen kylän. Eli maltti on valttia näiden kanssa. :)


Onko tullut kokeiltua itsetehtyä suklaata ja jos on, niin minkälaisia makuvariaatioita siellä on keksitty? :)

Suski

2 kommenttia:

Kerro mielipiteesi!